Sukupuoli ja ALS

Tero Viilto

ALStutun jäsen
ALStutun jäsen
Yleinen foorumi
+ ALS-tutkimus
Syyskuun kysymys koskee ALSin ja sukupuolihormonien välistä yhteyttä. Vastaajana jälleen neurologian erikoislääkäri Hannu Laaksovirta.
1f344.png
1f33c.png
1f342.png
1f341.png

Yleisimmät ns. sukupuolihormonit ovat progesteroni, estradioli ja testosteroni. Esimerkiksi ALSin yhteydessä progesteronista on julkaistu n. 100 artikkelia, ja katsauksia toistakymmentä. Sukupuolihormoneista ja hermostoa rappeuttavista sairauksista on julkaistu tutkimuksia 1960-luvulta, niistä ja ALSista 2000-luvulta.
Vaikka sukupuolihormoneilla ja niiden johdannaisilla (esim. NestoroneR) on osoitettu hermosolujen ja niiden tukisolujen aineenvaihduntaan vaikuttavia ominaisuuksia kuten suojaavaa vaikutusta (neuroprotektio), on kokonaiskuva kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Lisäksi tutkimukset on tehty lähes yksinomaan hiirillä (Wobbler-mouse ja SOD1-mouse ovat ALS-malleja), ja joskus harvoin esim. makakiapinoilla, on näistä matka ihmiseen erittäin pitkä. Ihmisellä tehdyt tutkimukset ovat parhaimmillaan väestöpohjaisia, eri todella suurilla aineistoilla toteutettuja, kuten em. suomalainen kansallinen tutkimuskin, jossa todettiin hormonikorvaushoidon lisäävän Alzheimerin taudin riskiä. Vastakkaisiakin tuloksia on saatu, mikä kuvaa sitä tosiasiaa, että laajalla tasolla havaittua suotuisaa vaikutusta esim. ALSiin ei ole pystytty osoittamaan. Tulosten erilaisuus ja ristiriitaisuus on huomattavan suurta.
Näin ollen yksilötasolla ei ole mahdollista tehdä varmuudella suotuisia lääkkeen tms. aloittamispäätöksiä. Yksi tavallisimmista on ajatus testosteronista tai kasvuhormoneista - kasvattavathan ne lihaksia, jotka ALSissa surkastuvat. Tämä ajatuskulku ei toimi, koska ALSissa tuntemattoman prosessin kohde ovat liikehermot.
Vaikka vuoden 1950 jälkeen on julkaistu yli 8000 tutkimusta (hakusanoilla hormones + Alzheimer disease), ei näyttöä tehosta ole saatu. Sama koskee ALSia, ja mitä ilmeisimimmin muitakin hermoston sairauksia kuten Parkinsonin tautia, Huntingtonin tautia ja aihepiirissä myös tutkittuja aivovammojen ja aivoverenkiertohäiriöiden tuottamia ongelmia.
Hannu Laaksovirta
LT, neurologian erikoislääkäri
 
Takaisin
Ylös