Ravintohistoria ennen sairastumista

[karoliinak]

Liittyen tuohon B3-vitamiini artikkeliin heräsi kiinnostus, että onko täällä olevilla ALS:iin sairastuneilla jotain yhteistä sairautta edeltäneissä ravintotottumuksissa. Teenpä tästä vielä oman ketjun, vaikka otinkin asian esille jo toisessa keskustelussa. Meidän potilaan tapauksessa ravinnon saanti oli varsin niukkaa johtuen nuoruusiän diabeteksen tehokkaasta hoitamisesta. Etenkin sairautta edeltäneen 5-7 vuoden ajan hän söi varsin niukasti. Hiilarit vedettiin minimiin, lihaa korkeintaan kerran viikossa, ei juuri maitotuotteita, ei mitään sokeriherkkuja eikä rasvaa, alkoholista puhumattakaan. Kalaa, kasviksia ja tummaa leipää. Eli ihanneruokavalio kerrassaan. Onko teillä muillakin ollut niukkaa ruokavaliota?

 

[icebear]

Minä huomasin syöväni vähemmän kuin toiset. Olin paljon ulkomailla komennuksilla ja ihmettelin kun kollegat hakivat syömään jatkuvasti. Jätin usein päivällisen väliin. Kun olin yksin matkassa söin usein vain hotellin tukevan aamiaisen päivässä. Niinpä reissuilla yleensä laihduin mutta vatsa oli hyvässä kunnossa kun matkoilla ei juuri maitoa juotu. Kotona kyllä syötiin usein mutta koetin ottaa pienempiä annoksia.

 

[Trulli62]

Meikäläinen on harrastanut painon jojoilua- eli vähän väliä laihdutusta ja lihomista - eli liikaa syöntiä. Keliakia diagnoosi about 13 vuotta sitten ei tullut yllätyksenä -isällä jo 90 - luvulla diagnosoitu. Kaikki ruokainen olen ollut mutta noita niukkakalorisia diettejä ollut viimeisen 20 vuoden aikana laihdutuksen ja treenauksen kera tasaisin väliajoin. Viimeisin pudotus/tiukkatreeni putki noin 3 v ennen diagnoosia.

 

[karoliinak]

Vatsaongelmia, joille ei syytä löytynyt, oli isälläkin ennen als diagnoosia. Äidin mielipide on, että isä aiheutti itse lihasten kuihtumista liialla kaloreiden tarkkailulla. Valokuvista huomaa, että raajojen lihakset ovat pienentyneet jo 5-7 vuotta ennen als-oireita ja diagnoosia. Mutta toki lihasmassan katoaminen isän tapauksessa voi liittyä myös ikään.

 

[Leevi]

Liittyen tuohon B3-vitamiini artikkeliin heräsi kiinnostus, että onko täällä olevilla ALS:iin sairastuneilla jotain yhteistä sairautta edeltäneissä ravintotottumuksissa. Teenpä tästä vielä oman ketjun, vaikka otinkin asian esille jo toisessa keskustelussa. Meidän potilaan tapauksessa ravinnon saanti oli varsin niukkaa johtuen nuoruusiän diabeteksen tehokkaasta hoitamisesta. Etenkin sairautta edeltäneen 5-7 vuoden ajan hän söi varsin niukasti. Hiilarit vedettiin minimiin, lihaa korkeintaan kerran viikossa, ei juuri maitotuotteita, ei mitään sokeriherkkuja eikä rasvaa, alkoholista puhumattakaan. Kalaa, kasviksia ja tummaa leipää. Eli ihanneruokavalio kerrassaan. Onko teillä muillakin ollut niukkaa ruokavaliota?

Hei Karoliina,

Niukka syöminen on varmasti vanhemmalla iällä monen sairauden taustalla -> lihakset kuihtuu, riittämättömästi suojaravinteita jne.
Toisaalta on sanonta: "There are no old fat people". Eli ylipaino on paha sekin.
Mielestäni isäsi tapauksessa oleellista ja järkevää on ollut 1-tyypin diabeteksen hoito, ja siihen ihan ok lähtökohdat. Kukapa harvinaisia sairauksia kuten ALS:ia arvauksella torjuisi vaan on loogista keskittyä tavallisiin vakaviin ja jo vaivaaviin sairauksiin. Hiilarien minimointi on mielestäni diabeteksen kanssa hyvä lähtökohta (vaikka ei virallisen näkemyksen mukainen). Vihreillä vihanneksilla on havaittu ALS:lta jossain määrin suojaavaa vaikutusta. Oransseilla ja punaisilla olisi ehkä enemmän (karotenoidit). Lihan vähäisyys on saattanut johtaa B12-vajaukseen, jos on B12-imeytymishäiriöitä -> hermostolle huono juttu. Rasvan osalta isäsi on kaiketi ollut virallisen totuuden linjoilla ("rasva minimiin = terveellistä") Käsittelemättömät luonnolliset hyvälaatuiset rasvat suojaavat hermostoa, ja ovat solujen olennaisia rakennuspalikoita. Siinä rasvan välttelyssä on ehkä ollut suurin ongelma kuvauksesi perusteella. Alkoholi olisi mahdollisesti suojannut isääsi jossain määrin ALS:lta, mutta vaadittavat määrät olisi saattaneet olla kohtalokkaita varsinkin diabeteksen kanssa.

Diabetes sinänsä suojaa ALS:lta (ainakin tyyppi 2, lieneekö tyyppi 1 myös vastaava vaikutus?).
On myös mahdollista että isäsi elintavoissa on ollut mainittuja "komponentteja" jotka on suojanneet häntä vuosikausia ALS:lta.

 

[karoliinak]

Hyvä näkökulma tuokin. Ja hyvin hoidossa oleva diabetes on ollut etu nytkin ALS:in aikana. Peg-letku tosin kannattaa diabeetikolle vaatia ajoissa ennen kuin syöminen nielemällä vaikeutuu!

 

[Leevi]

ALS:n ja gluteeniyliherkkyyden välillä saattaa olla yhteys (linkki toiseen keskusteluketjuun).
Uutisessa esitetyn arvion mukaan gluteeniyliherkkiä olisi n. 2% väestöstä. Voisikohan tämä huonosti tunnettu yliherkkyyss toimia yhtenä laukaisevana tekijänä ja voisiko gluteenin välttäminen estää ALS:n pienellä(?) osalla potilaista.

 

[Trulli62]

ALS:n ja gluteeniyliherkkyyden välillä saattaa olla yhteys (linkki toiseen keskusteluketjuun).
Uutisessa esitetyn arvion mukaan gluteeniyliherkkiä olisi n. 2% väestöstä. Voisikohan tämä huonosti tunnettu yliherkkyyss toimia yhtenä laukaisevana tekijänä ja voisiko gluteenin välttäminen estää ALS:n pienellä(?) osalla potilaista.

Minulla on keliakia joka todettu 13 v sitten. Yli 10 v gluteeniton ruokavalio ei valitettavasti omalla kohdalla riittänyt estämään ALS:a (4 v sitten diagnoosi). Luojan kiitos tyttäreni aloitti gluteenittoman 20 vuotiaana nyt keväällä vaikka ei vielä keliakia diagnoosia lääkäri antanut. selvä gluteeniyliherkkyys hänellä. Ja äiti ja isoisä keliaakikkoja...